Kellokkaan arkkitehdin Karin Krokforsin artikkeli koerakentamisesta.
Ajatuksia koerakentamisesta… >
10.07.2009
Koerakentamista vai ei?
23.12.2009
Teltankorjausta
Viimeinen täysi työpäivä ennen joulunpyhiä käytettiin ikkunapalkkien muottien tekoon, B-talon välipohjavaluihin sekä myrskytuhojen korjaamiseen. A-talon teltan etu- ja takaseinä rakennettiin uudestaan, B-talon teltta taas oli ehjä mutta oli liikkunut kokonaisuudessaan yli metrin kohti Kellomäkeä. Onneksi kumpikaan teltoista ei kaatunut.
Korjaamiseen tarvittiin erikokoisia nostureita – pienempää seinänkorjaukseen, isompaa taas teltan nostamiseen oikealle paikalleen. Seiniä on vahvistettu ja neljän tonnin lisäpainot varmistavat että rakennelmat pysyvät jatkossa paikoillaan kovemmassakin tuulessa.
Revennyt etuseinä korjattiin tuulenpitäväksi.
Teltan harja on korkealla - purjepintaa riittää.
Suuremmalla nosturilla nostettiin ilmaan koko pohjoispuoleinen teltta.
Hämeentien puolelle lisättiin neljä tonnin painoa pitämään telttoja paikoillaan.
21.12.2009
Lumimyräkkä näytti kaapin paikan
Sunnuntain raju keli teki tuhoja työmaalla. Vanhankaupunginlahdelta puhaltaneen tuulen voima oli hurja, työmaa-aitaan kiinnitetyn neliömetrin kokoisen työmaakyltin pinta-ala riitti kaatamaan puolet aidasta. Kyltti melkein tempaisi ranteen nurin sitä irrotettaessa.
Myös maalämmön painava varaaja oli kaatunut, mutta se liene mokomasta vaurioitunut. Aitakin saatiin takaisin pystyyn. Sen sijaan A-talon teltalle kävi huonommin. Teltan etuseinä pääsi lepattamaan puuskissa ja lähti repeämään yläreunastaan. Viiman iskiessä telttaan sisäpuolelta takaseinä irtosi nopeasti narujen repeillessä irti pressuista. Sidoimme valtoimenaan lepattavia kankaita kiinni minkä voimme, mutta viimeinen rakennusviikko ennen joulua muuttui joka tapauksessa teltanrakennusviikoksi.
Hämeentien puolen etuseinä repesi kokonaan irti.
09.12.2009
Käsityötä ja miljoona yksityiskohtaa
(Jarmo Eskelinen)
Talojen ensimmäiset holvit on telttojen suojassa pian valettu, ja seinien muurausta päästään jatkamaan hyvältä alustalta. Tästä talot nousevat vesikattokorkeuteen kohtuullisen ripeästi.
Työmaalla on loputtomasti rakentamisessa huomioon otettavia ja toisiinsa sovitettavia yksityikohtia, joista vastaavat eri urakoitsijat. Projektinjohtajamme Pekka pitää langat käsissään ja kaikki sujuu erinomaisesti. Työtä seuratessa tule kuitenkin ajatelleksi pienrakentajien vaihtoehtojen vähäisyyttä. Rakentaja, joka ei halua osta pakettitaloa vaan rakentaa yksilöllisen rakennuksen, joutuu paneutumaan itse erittäin monimutkaiseen rakentamisprosessiin, on alan ammattilainen tai ei. Kokonaisurakka on aina kalliimpi vaihtoehto kuin projektinjohtourakka, mutta ammattitaitoisia pienkohteisiin erikoistuneita projektijohtajia on alalla vähän.
Lisää rakentamisen vaihtoehdoista…
18.11.2009
Lehtijuttu Vartissa
Kaupunkilehti Vartin Etelä-Helsingin painoksessa oli lehtijuttu Kellokkaasta. Juttu oli tehty kaupunkisuunnittelun näkökulmasta: miksi paikalle saatiin rakentaa?
Vanhankaupungin alueesta vastaava kaupunkisuunnitteluviraston arkkitehti perustelee rakentamista kaupunkiympäristön historiallisten kerrostumien näkökulmasta. Kaupunginmuseon edustaja taas kertoo tontin arkeologisista kaivauksista: tontti vapautui rakentamiseen, koska siltä ei löytynyt mitään arvokasta, tonttia oli muokattu aiemminkin ja maaperä oli roskaista.
Pohjatöitä tehdessämme me havaitsimme saman asian. Berghyddanin toimiessa kouluna oli eteläinen tontti ollut sen tunkiona. Säilykepurkkeja ja lasinsirua riitti puolentoista metrin syvyydeltä. Pohjoistontilla oli vanhan rakennuksen kivijalka ja maasta löytyi mm. auton osia. Pintamullan alta löytyi myös paljon irtolohkareita paikalla aiemmin tehtyjen louhintatöiden jäljiltä.
Vartin nettilehti löytyy täältä.
Vartin juttu on lehden kolmossivulla. Nyt talot ovatkin jo telttojen suojissa.
13.11.2009
Terassinäkymiä
(Jarmo Eskelinen)
Ensimmäiset välipohjat on valettu: matalan osan katot, eli terassien lattiat.
Vaikka suunnitelmanamme on ollut käyttää eri työvaiheisiin pääasiassa yritysten kautta tilattuja aliurakoita, valuporukan projektinjohtajamme Pekka palkkasi yhtiömme piikkiin. Syynä on maamme rakennusteollisuuden tilanne: suuret urakoitsijat tekevät vain suuria kohteita, joissa käytetään vakioituja teollisia rakenteita – esimerkiksi välipohjiin aina ontelolaattoja. Pienurakoitsijat tekevät pääasiassa pakettitaloja. Keskisuurten kohteiden tekijöistä ja paikallarakentajista on yksinkertaisesti pulaa, joten urakkahinnat ovat sen mukaiset. Osaavan porukan palkkaaminen on Kellokkaan kaltaisen monimuotoisen kohteen valutöihin paras vaihtoehto.
Valujen jälkeen pääsimme ensimmäistä kertaa katselemaan terassinäkymiä. Loppusyksyn ja alkuvuoden talot telttailevat. Muuraus- ja valutöitä jatketaan huppujen suojassa.
Lahtimaisema pohjoisimmalta terassilta itään
Maisema eteläterassilta länteen
Terassinäkymä etelään
Terassinäkymä B-asunnolta länteen
