Kesäaikaan

(jarmo Eskelinen)

(Pääsipä lipeämään blogiväli pitkäksi – pahoittelut siitä, kiireinen kevät rikkoi rutiinin).
Rakennuksella ei laiskotella helteistä huolimatta. Keväisten harjannostajaisten jälkeen on saatu valmiiksi kattorakenne, loput valut (parvekkeet, portaat ja pintalaatat), rappaukset ja suuri osa muurauksista sekä ikkunat ja ovet (jotka tosin odottavat paikoilleen asentamista pressujen alla ja varastoissa).

Julkisivumuuraus on eteläisen talon osalta valmis ja pohjoispuoleisessa julkisivut nousevat reipasta vauhtia. Kokonaisuutena työmaa on noin 3-4 kk myöhässä alkuperäisistä aikatauluista, mutta onneksi ns. vaikeat paikat alkavat olla tehtyjä.

Muutama haaste vielä odottaa: pihan puolen isojen ikkunoiden sekä sisäportaan teräsrungon asennus. Molemmat pitää nostaa talojen yli nosturilla ja taiteilla ahtaista väleistä paikoilleen. Jälkiviisaasti voi todeta, että suunnitteluvaiheessa olisi voinut kiinnittää enemmän huomiota rakennettavuuteen haastavalle rinnetontille. Nostokonekustannukset ovat olleet reippaasti yli budjetoitujen ja rakentaminen paikoin aikamoista puusepänhommaa.

Lähiviikkoina talot lopulta kuoriutuvat pressuista ja saavat paljon lisää oikeaa ulkoasua, kun ikkuna-asennukset ja peltikattotyöt alkavat.

Pohjoispuoleinen talo runkovalmiina.


Talot saavat oikeaa hahmoaan kattorakenteen valmistuttua.


Ruukintiilijulkisivu on ilmeikäs.


Näkymä eteläisen talon yläkerran makuuhuoneesta Berghyddaniin, vielä muovin läpi, tosin.

Kommentit poissa käytöstä

Kategoria(t): Kellokkaan tarina

Avoimia kevätnäkymiä koskelle

(jarmo Eskelinen)

Pohjoispuolen talon teltta purettiin tänään, ja pääsimme ihailemaan hetkeksi komeita näkymiä tulvivalle Vantaankoskelle. Päädyt päästään muuraamaan jahka loput kennotiilet saadaan työmaalle. Niiden rahti Saksasta on viivästynyt ahtaajien lakon takia, tällä hetkellä kenelläkään ei taida olla täyttä varmuutta missä kohden kontti on matkalla. tavoitteena oli saada tiilet tontille tänään, kun nosturi oli paikalla teltan runkoa poistamassa, mutta eipä onnistunut. Muurarit viettävät hieman pidennettyä pääsiäistaukoa.
Mutta rakentamisessahan muutaman päivän tiilten odottelu on pienemmästä päästä harmeja. Kaikkineen työt ovat edenneet hyvin, rankan talven aiheuttamista viivästyksistä huolimatta olemme budjettiraamissa ja työ on ollut tarkkaa ja laadukasta.

Toisesta kerroksesta avautuvat hienot koskimaisemat.


Lue lisää seuraavista työvaiheista sekä työmiesten ajatuksista rakentamisesta

Kommentit poissa käytöstä

Kategoria(t): Kellokkaan tarina

Kevättunnelmaa raksalla

(Jarmo Eskelinen)

Kellokkaan runko alkaa olla valmis. Työmaan aikataulu on myöhässä liki kolme kuukautta, mutta kustannukset ovat pysyneet kurissa, huolimatta lumen ja pakkasen aiheuttamista viivästyksistä.

Joitakin harmillisia mittavirheitä sattui matkan varrella. Talot ovat monimuotoisia “pirunnyrkkejä” joiden mitoitus on tarkkaa puuhaa, joten muutama päivä tehtiin turha työtä purkamalla rakenteita ja rakentamalla niitä uusiksi. Urakoitsija vastaa tietysti virheistään, joten lisäkuluja ei korjauksista tullut.

Kohteen vaikeuden huomioon ottaen työmaa on sujunut mainiosti. Sekä muuraritiimi että kirvesmiehet ovat asiansa osaavia ammattilaisia, ja projektinjohtaja Pekka on saanut eri työvaiheiden, urakoitsijoiden ja tavarantoimittajien palapelin toimimaan niin että homma on edennyt tehokkaasti. Työmaan myöhässä olo johtuukin hieman turhan optimistisesta tavoiteaikataulusta ja lumitalvesta, työmaalla asiat ovat sujuneet suunnitelusti.

Kun taloihin saadaan vesikatto niin runkoa päästään rappaamaan ja julkisivuja muuraamaan. Ja ikkunoiden saapuessa kevään loppupuolella talot alkavat saada oikeaa ulkoasuaan.

Näkymä Kellomäeltä.


Pääty Hämeentielle.


Harjapalkin muotitusta.

Harjapalkin muotitusta.

Kommentit poissa käytöstä

Kategoria(t): Kellokkaan tarina

Telttailukausi päättyi

(Jarmo Eskelinen)

Viime tiistaina loppui tila kesken teltan alta etelätalon sivuseinien saavuttaessa teltan räystään. Myrskytuuli siirteli telttoja jo nykykorkeudessakin, joten päätimme ettei niitä enää koroteta vaan sen sijaan tiiliseinät suojataan rakennustelineiden varaan tehtävillä pressupeitteillä.

Lainapeitteen nosturi nosti teltan pois. Näkymä oli yllättävä, koska taloja oli jo niin tottunut katselemaan suojan sisällä. Aukeiden näkymien riemua kesti tosin vain hetken, koska pressutelineet nousivat nopeasti ja peittivät ikkunat uudestaan.

Lumitalvi on viivästyttänyt aikataulua siinä määrin, että ensi kesäkin menee vielä rakennustöissä. Arviot valmistumisesta vaihtelevat optimistisuusasteen mukaan syyskuun alun ja lokakuun lopun välillä… eli kenties päästään uuteen tupaan joulunviettoon?

Harjassa! Harjannostajaisia valmistellaan jo huhtikuulle.


Yläkerroista avautuu komeat näkymät Vanhankaupunginlahdelle.


Kellomäki talvehtii.


Hankia ilta-auringossa parvekkeelta katsottuna.


Berghyddanin kattolinja on samalla korkeudella kun Kellokkaan talojen.

Kommentit poissa käytöstä

Kategoria(t): Kellokkaan tarina

Lunta, lunta, enemmän lunta

(Jarmo Eskelinen)
Suomen talvi on pitänyt haasteista huolta alkutalven ajan. Myrskytuulien jälkeen lumi on vallannut tontin. Näyttää siltä että talomme ja Kellomäki pysäyttävät hyvin Vanhankaupunginlahdelta puhaltavat tuulet niin että lumi kinostuu metrisiksi valleiksi.
Silloin kun ei ole satanut lunta, on ollut niin paljon pakkasta että valut ja muuraukset eivät ole edenneet. Olemmekin nyt jo yli kaksi kuukautta myöhässä tavoiteaikataulusta (joka kyllä olikin varsin kunnianhimoinen).
Talvi on haaste, tänä talvena enemmän kuin yleensä. Talvella rakentaminen tuo kustannuksia: työ hidastuu, materiaaleja ja puolivalmiita tiloja pitää lämmittää, ja lunta raivata ja kuljettaa pois. Kesäkausi on Suomessa kuitenkin niin lyhyt, että Kellokkaan kokoisen kohteen rakentaminen ei lämpimänä aikana onnistu, kun talo rakennetaan paikalla.

Teltta hangessa.


Projektinjohtourakka on osoittautunut tässä tilanteessa siunaukseksi: työporukat ovat osin palkattuja, osin suoritepohjaisella urakalla töissä. Tässä mallissa aikataulun venyminen ei aiheuta niin paljoa lisäkustannuksia eikä urakkasopimuksen tarkistuspakkoa kuin kokonaisurakassa. Hyvä näin: muistan kun Kämpin edustan Espan kiveystä laskettiin paikalleen jäiseen hiekkaan yllättävänä lokakuisena pakkaskautena vuonna 2000. Miehet olivat selvästi urakkahommissa. Ja niinhän koko kiveys piti vaihtaa jo parin vuoden kuluttua, kun kivet eivät pysyneet paikallaan laisinkaan.
Tähän ei meillä on varaa, koska tiilimuuraus kantaa koko talon. Joten varmuus aina paras: jaksamme kyllä odottaa muuttoa ensi syksyyn.

Kinoksia takapihalla.


Rakennustarvikkeet löytyvät taas joskus keväämmällä.

Kommentit poissa käytöstä

Kategoria(t): Kellokkaan tarina

Teltankorjausta

Viimeinen täysi työpäivä ennen joulunpyhiä käytettiin ikkunapalkkien muottien tekoon, B-talon välipohjavaluihin sekä myrskytuhojen korjaamiseen. A-talon teltan etu- ja takaseinä rakennettiin uudestaan, B-talon teltta taas oli ehjä mutta oli liikkunut kokonaisuudessaan yli metrin kohti Kellomäkeä. Onneksi kumpikaan teltoista ei kaatunut.
Korjaamiseen tarvittiin erikokoisia nostureita – pienempää seinänkorjaukseen, isompaa taas teltan nostamiseen oikealle paikalleen. Seiniä on vahvistettu ja neljän tonnin lisäpainot varmistavat että rakennelmat pysyvät jatkossa paikoillaan kovemmassakin tuulessa.

Revennyt etuseinä korjattiin tuulenpitäväksi.


Teltan harja on korkealla - purjepintaa riittää.


Suuremmalla nosturilla nostettiin ilmaan koko pohjoispuoleinen teltta.


Hämeentien puolelle lisättiin neljä tonnin painoa pitämään telttoja paikoillaan.

Kommentit poissa käytöstä

Kategoria(t): Kellokkaan tarina

Lumimyräkkä näytti kaapin paikan

Sunnuntain raju keli teki tuhoja työmaalla. Vanhankaupunginlahdelta puhaltaneen tuulen voima oli hurja, työmaa-aitaan kiinnitetyn neliömetrin kokoisen työmaakyltin pinta-ala riitti kaatamaan puolet aidasta. Kyltti melkein tempaisi ranteen nurin sitä irrotettaessa.
Myös maalämmön painava varaaja oli kaatunut, mutta se liene mokomasta vaurioitunut. Aitakin saatiin takaisin pystyyn. Sen sijaan A-talon teltalle kävi huonommin. Teltan etuseinä pääsi lepattamaan puuskissa ja lähti repeämään yläreunastaan. Viiman iskiessä telttaan sisäpuolelta takaseinä irtosi nopeasti narujen repeillessä irti pressuista. Sidoimme valtoimenaan lepattavia kankaita kiinni minkä voimme, mutta viimeinen rakennusviikko ennen joulua muuttui joka tapauksessa teltanrakennusviikoksi.

Hämeentien puolen etuseinä repesi kokonaan irti.

Lue lisää lumimyräkästä >

Kommentit poissa käytöstä

Kategoria(t): Kellokkaan tarina